JäꞋäy jäꞋäy

Jaatyëp ëëts. Ayuujk jä’äy ëëts mëte’ep jaatyëp. Jä’äy te’ep jaapy: tsääjkëjxp, nekyojtp, pujxetpy, te’n te’n men pat jënë’n ëëts njä’äty. Tëyëp’etëp ojts ja jaaky jo’tsk tsyonta’aky, mëët ëëts ja njënmä’äny, ja njujky’äjtë’n.

Ääts.

Tëkëëk piky yä’ät ejxë’n jä’wyë’n wya’kxy: mëtu’uk piky yaknëmatya’aky xë’n te’n ojts jayeen ja jaaky jo’tsk yaknëjënmayy, xë’n te’n kyaxi’iky ja awä’näx te’ep te’n ojts tyunkpääty jëts  ëëts ja n’ä n’ayuujk yakjatyany. Jajp te’n yak’ijxy xë’n ojts ja tsääj yaktako’tstu’uty jëts te’n ja tsääj takkäjpxt ja mëjä’äytëjk.

Peky.

Mëmajtsk piky te’n x’ejxtët xë’n ojts ja amaxän jä’äy ja jyaaky ja jyo’tsk ojts takjä’ätt jëts ja tsäjp tnëmatyä’äkt, ayuujk ojts tjä’äty ja jyënmä’äny, ayuujk ojts ja tsäjp jëts ja peky tnëmatyä’äkt.

Tsyäm.

Mëtëkë’ëk piky te’n x’ejxtët xë’n ja jaaky tyëkatsy, ayuujk jä’äy ja amaxän jä’äy jyaaky yaktunkpättëp jëts ja kë’m jënmä’äny yakjä’äy. ¿Tii menp këtäkp? ¿Jujky’ätänp ja ayuujk jëts ja tu’uk mëke’pxy jëmëjt yakjä’äty yakjo’otst? Wa’n ja ayuujk jaaky jo’tsk myiny kyëta’aky. Ejtp.

 

Colmix

Yä’ät tunk “Jä’äy jä’äy” te’ep tëë mëët ja Colmix tyu’uyo’y, tëë yaktanëpëtääk xë’n ja neky nyëkojtu’uty jëts xë’n tu’uk tu’uk ja atujkp ja awätsp yaktanëpëtääk, tëkatsy jëts aya’aky yä’ät tunk tëë yaktiny, ka’t tam ja tunk taktu’uyo’otyën pënety ja’y ja neky nyëto’ktëp ok pën ja’y ja akojnäx ttapëjktsoot, te’ep ja’y ja meeny jyënmä’äny’äjtëp.

Yä’ät atujkp jëts awätsp te’ep ëëts tëë yää naktunt mëët ja Colmix, “Ayuujk” ja xyëë, Manuel López Rocha ojts ja tnëjënmay jets t’iky, jëts te’n tsuj ka’pxy ja ayuujk kyaxë’ëkt ku yakjä’äty, jajp ja atujk te’ep yak’ajaymujkp mëët ja y, nayte’n tu’uk ja atujkp yak’iky te’ep ja akon tnëtënaapy.

Ku yë tsääjmaxän tëë nyëkojtu’uty, tu’uk tu’k ja tapäjtu’uty tëë jatëkoojk yak’auk jëts wä’äts kyaxë’ëkt ku nekyetpy nyäxt. Fotograbado mëët polímero tëë ëëts naktunkpäät, jëts ju ja awäts jëts ja atujkp nyëkojtu’uty linotipo tëë tyiny. Mëjä’äyety ja puje te’ep ëëts tëë naktunkpääty jëts neky nyëkojtu’uty, ka’t ja tsyäm ooy y’uktunët, ja’ tsyäm yaktsojkp te’ep pojë’n tuntëp jëts te’n jawään jënaky tsyoopäty ja neky. Ku yä’ät mëjä’äy pujx tyunkpääty, kuwän ku nnay’amtoojënpejtë’n ¿mää jëts pën ja neky yaktunpätëp ku nëkojtu’uty pyëtsimy?

 

Impronta Casa Editora